Ikääntyneiden asiakas – ja palveluohjaus

Turvapuhelin on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, joilla sairaus tai toimintakyvyn vajavuus vaikeuttaa avunsaamista tavallisella puhelimella.

Turvapuhelin auttaa ikäihmisen selviytymistä kotona, koska esimerkiksi kaatumisen tai sairastumisen sattuessa tietää saavansa apua.

Ikääntyneiden palveluiden toimialueen kuntoutuspalvelut ovat tarkoitettuja ensisijaisesti niille yli 65- vuotiaille satakuntalaisille, jotka eivät käytä aikuisten terveyspalveluiden kuntoutuspalveluja. Ikääntyneiden kuntoutuspalveluja toteutetaan pääasiassa asiakkaan kotona sekä lyhytaikaishoidon yksiköissä. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköihin tuotetaan ohjauksellisesti fysioterapia- ja apuvälinepalveluita. Kuntoutuksen ammattilaiset (fysioterapeutit, kuntohoitajat, toimintaterapeutit) työskentelevät eri puolilla Satakuntaa. He tekevät moniammatillista yhteistyötä hoitohenkilöstöjen kanssa, tavoitteenaan kuntoutujan fyysisen omatoimisuuden edistäminen ja tukeminen.

Kotikuntoutuksella tuetaan asiakkaan omatoimisuutta arjen päivittäisissä toimissa, kun kotona selviytyminen on uhattuna. Kotikuntoutuksen tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn parantaminen ja säilyminen sekä elämänlaadun ja turvallisuudentunteen parantaminen niin, että omassa kodissa voisi asua mahdollisimman pitkään. Kotikuntoutus suunnataan erityisesti kuntouttavan arviointijakson asiakkaille, sairaalasta kotiutuville sekä lisääntyneen kotihoidon tarpeessa oleville asiakkaille.

Kotikuntoutus on asiakaslähtöistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa harjoittelemaan omassa tutussa ympäristössään arjen toimintoja moniammatillisella tuella ja asiakkaan tarvitsemalla ohjauksella. Kaikki asiakkaan kanssa toimivat ammattilaiset edistävät hänen kuntoutumistaan yhteisen päämäärän ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuntoutuksen ammattilaisen arvio- ja ohjauskäyntiä voi pyytää matalalla kynnyksellä. Pyynnön voi tehdä asiakas itse, omainen / läheinen, lääkäri, fysioterapeutti tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Ikääntyneen ei tarvitse olla minkään säännöllisen palvelun piirissä. Mikäli kotikuntoutus katsotaan tarpeelliseksi, jaksoon kuuluu alkuarviointi, tavoitteiden asettelu asiakkaan voimavarat huomioiden, kotikuntoutussuunnitelman teko ja toteutus, loppuarviointi sekä jatkosuunnitelman laatiminen.

Kotikuntoutusjakson aikana selvitetään esim. asiakkaan liikkumis- ja toimintakykyä, apuvälinetarvetta, asunnonmuutostöiden tarvetta ja kuntoutumismahdollisuuksia sekä harjoitellaan arkisia asioita, tehdään liikkumis- ja toimintakykyä parantavia harjoitteita, jotka painottuvat usein lihasvoima- ja tasapainoharjoitteisiin. Kotikuntoutusjakson kesto voi vaihdella tarpeen mukaan, kesto on keskimäärin 2-8 viikkoa.

Asiakasohjaukseen voi ottaa yhteyttä asiakas itse, omainen, läheinen tai viranomainen. Asiakasohjaus hoitaa keskitetysti lyhytaikaishoidon varaukset.

Keskitetyn asiakasohjauksen tehtävänä on antaa matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta hyvinvointialueen palveluista. Asiakkaat tulevat palveluiden piiriin keskitetyn asiakasohjauksen kautta.

Palveluohjauksessa kartoitetaan asiakkaan toimintakyky ja arvioidaan asiakkaan palvelutarve. RAI-toimintakykymittaristoa hyödyntäen. Palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalialan ammattilainen, joka tuntee ikääntyneiden tarpeet ja palvelut. Mikäli asiakas täyttää palveluiden myöntämisen perusteet, asiakkaalle aloitetaan palvelut. Jos asiakas ei täytä palvelun myöntämisen perusteita, ohjataan ja neuvotaan asiakasta käytettävissä olevista yksityisistä palveluista tai järjestötoiminnasta.

Asiakas- ja palveluohjauksen palvelu on asiakkaalle maksutonta. Asiakasohjaukseen voi ottaa yhteyttä asiakas itse, omainen, läheinen tai viranomainen.

Asiakasohjausyksikön palveluohjaajien tehtävänä on selvittää ikäihmisten palvelutarpeita ja auttaa palveluiden järjestämisessä:

• kotihoidon asiakkaan palvelu- ja hoitotarpeen arviointi ja palveluohjaus
• tukipalvelujen järjestäminen (mm. turvapuhelin, kauppapalvelut, siivous, ateriapalvelut)
• ympärivuorokautisen hoidon palvelutarpeen arvioinnit sekä hakemukset lyhyt- ja pitkäaikaishoitoon sekä päivätoimintaan
• hoitoneuvottelut
• sosiaalihuoltolakiin perustuvien kuljetuspalvelujen myöntäminen
• iäkkäiden kriisitilanteissa

Neuvonnalla ja ohjauksella tuetaan itsenäistä kotona suoriutumista sekä edistetään hyvinvointia, toimintakykyä ja terveyttä. Ikäpisteeltä ja alueellisen palveluohjauksen kautta saa:

• maksutonta palveluneuvontaa ikääntyville ja heidän läheisilleen
• yksilöllistä ohjausta ja apua arjessa selviytymiseen, mm. erilaisten palveluiden ja etuuksien/tukien hakemisessa sekä lomakkeiden täyttämisessä
• tietoa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisestä, kolmannen sektorin järjestämistä palveluista, apuvälineistä ja teknologianratkaisuista, joilla kotona asumista turvataan ja tuetaan
• muistineuvontaa ja -ohjausta sekä muistitestejä yli 65-vuotiaille (ajanvarauksella)

Ikääntyneiden perhehoito on hoivan tai huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai ikääntyneen omassa kodissa. Perhehoito on sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Perhehoidon tavoite ja toteutustavat on määritelty perhehoitolaissa (Perhehoitolaki 263/2015). Valmennettu perhehoitaja tekee hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimuksen. Perhehoidon myöntäminen ikääntyneelle edellyttää palveluohjaajan tekemää palvelutarpeen arviota.

Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa kodinomaista asumispalvelua ja antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuuden kodinomaiseen hoivaan ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidossa ikäihmistä tuetaan osallistuminaan perheen arkeen omien voimavarojen ja halun mukaan, joka tukee hänen toimintakykyään ja edistää elämänlaatua. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihminen muuttaa asumaan perhekotiin perheen jäseneksi.

Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito tukee ikääntyneen kotona asumista ja omaishoitajuutta. Perhehoito voi olla säännöllistä jakso- tai päivähoitoa tai tarvittaessa myönnettävää perhehoitoa esim. akuuteissa tilanteissa. Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito on perhekodissa tapahtuvaa hoitoa.

Kotiin annettava perhehoito tukee ikääntyneen kotona asumista ja omaishoitajuutta. Ikääntyneen kotona tapahtuva perhehoito mahdollistaa ikääntyneelle tutun ja turvallisen ympäristön.

Ikääntyneiden perhehoito on hoivan tai huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai ikääntyneen omassa kodissa. Perhehoito on sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Perhehoidon tavoite ja toteutustavat on määritelty perhehoitolaissa (Perhehoitolaki 263/2015). Valmennettu perhehoitaja tekee hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimuksen. Perhehoidon myöntäminen ikääntyneelle edellyttää palveluohjaajan tekemää palvelutarpeen arviota.

Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa kodinomaista asumispalvelua ja antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuuden kodinomaiseen hoivaan ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidossa ikäihmistä tuetaan osallistuminaan perheen arkeen omien voimavarojen ja halun mukaan, joka tukee hänen toimintakykyään ja edistää elämänlaatua. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihminen muuttaa asumaan perhekotiin perheen jäseneksi.

Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito tukee ikääntyneen kotona asumista ja omaishoitajuutta. Perhehoito voi olla säännöllistä jakso- tai päivähoitoa tai tarvittaessa myönnettävää perhehoitoa esim. akuuteissa tilanteissa. Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito on perhekodissa tapahtuvaa hoitoa.

Kotiin annettava perhehoito tukee ikääntyneen kotona asumista ja omaishoitajuutta. Ikääntyneen kotona tapahtuva perhehoito mahdollistaa ikääntyneelle tutun ja turvallisen ympäristön.

Muistipoliklinikan tavoitteena on muistisairauksien varhainen tunnistaminen, kaatumisten ehkäisy, jatkotutkimuksiin ohjaus ja seuranta muistisairauden diagnoosin jälkeen. Muistihoitajan vastaanotolle voi varata ajan, jos on huolissaan omasta tai läheisensä arkielämää haittaavasta muistin heikentymisestä. On tärkeää, että muistitutkimuksiin hakeudutaan ajoissa, koska osa muistihäiriöistä voidaan hoitaa ja havaitun muistisairauden etenemistä voidaan hidastaa.

Voit varata ajan suoraan oman alueen muistihoitajalta.
Milloin oireista tulisi huolestua?

• Huoli lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky on säilynyt.
• Muistioire haittaa töitä ja arkiaskareita.
• Sovittujen tapaamisten unohtelu tai samojen asioiden kertominen toistuvasti.
• Vaikeus noudattaa hoito-ohjeita tai muita ohjeita, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö.
• Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat.
• Tulevien asioiden muistaminen on vaikeutunut, lähitulevaisuudessa tapahtuvia asioita ei osata suunnitella kuten aikaisemmin.
• Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa.
• Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus, pelokkuus.
• Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja -tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen.

Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi muistista, voit olla suoraan yhteydessä muistihoitajiin. Huolen voit ilmaista myös missä tahansa muussa Satakunnan hyvinvointialueen toimipisteessä, jossa ammattilaiset ohjaavat sinut muistitesteihin.

Lisäksi Porin muistipoliklinikan yhteydessä toimii tasapainopoliklinikka ja Rauman muistipoliklinikan yhteydessä Pysy pystys –poliklinikka. Näillä poliklinikoilla sairaanhoitaja ja fysioterapeutti tekevät kokonaisvaltaisen arvion kaatumisriskiin vaikuttavista tekijöistä, kuten ravitsemus, lääkitys, apuvälinetarve sekä kaatumishistoria. Asiakkaan jatkohoitosuunnitelma tehdään moniammatillisesti.

Muistineuvo-tukipuhelin

Muistineuvo-tukipuhelin tarjoaa muistisairauksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa.

• Ensitietoa juuri silloin kun henkilö itse on siihen valmis
• Mahdollisuus saada tietoa itselle sopivissa erissä
• Tietoa muistista, muistisairauksista sekä hoito- ja palvelujärjestelmään liittyvistä asioista
• Neuvontaa, tukea ja palveluohjausta
• Myös omaiselle, jonka läheinen on siirtynyt pitkäaikaishoitoon

Puheluihin vastaavat kokeneet muistityön ammattilaiset.

Päivätoiminnan ohjaaja neuvoo sinua ikäihmisten päivätoimintaan liittyvissä asioissa.

Sosiaaliohjaaja opastaa ja neuvoo sinua esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin, päihdeongelmiin, lastensuojeluun, elämän kriiseihin ja ikääntymiseen liittyvissä asioissa.

Sosiaaliohjaaja opastaa ja neuvoo sinua esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin, päihdeongelmiin, lastensuojeluun, elämän kriiseihin ja ikääntymiseen liittyvissä asioissa.

Sosiaaliohjaaja opastaa ja neuvoo sinua esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin, päihdeongelmiin, lastensuojeluun, elämän kriiseihin ja ikääntymiseen liittyvissä asioissa.

Sosiaaliohjaaja opastaa ja neuvoo sinua esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin, päihdeongelmiin, lastensuojeluun, elämän kriiseihin ja ikääntymiseen liittyvissä asioissa.

Sosiaaliohjaaja opastaa ja neuvoo sinua esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin, päihdeongelmiin, lastensuojeluun, elämän kriiseihin ja ikääntymiseen liittyvissä asioissa.

Sosiaaliohjaaja opastaa ja neuvoo sinua esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin, päihdeongelmiin, lastensuojeluun, elämän kriiseihin ja ikääntymiseen liittyvissä asioissa.

Matkoihin tarvittavan kortin voit lunastaa Matkahuollon lippumyymälästä. Kortilla saat ilmaisen matkan myös Porin Linjojen reitillä. Todista henkilöllisyytesi ja esitä veteraanitunnuksesi tai muu korttiin oikeuttava asiakirja, kun lunastat lipun.

Rintamatunnuksen omaava veteraani voi saada pysäköintiluvan Porin kaupungilta. Pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään maksutta Porin kaupungin ylläpitämillä yleisillä maksullisilla pysäköintipaikoilla. Lupa haetaan Palvelupiste Porinasta. Lupa on henkilökohtainen ja hakijan on oltava kirjoilla Porissa. Hakijalla tulee olla auto, joka on merkitty ajoneuvorekisteriin hakijan omistamaksi tai haltijaksi. Hakijalla tulee olla voimassa oleva ajokortti.

Veteraanilla voi olla oikeus myös vammaisen pysäköintilupaan. Pysäköintiluvan myöntää Trafi.

Veteraaneille on myönnetty vapaa sisäänpääsy kaikkiin vapaa-aikalautakunnan alaisiin laitoksiin: urheilutalo, uimahallit ja maauimala. Sisään pääsee esittämällä valokuvalla varustetun rintamaveteraanikortin tai Kela-kortin, jossa on R-tunnus tai MR-tunnus (miinanraivaaja). Vapaa-aikavirastosta saa myös erityisryhmien liikuntakalenterin, josta käyvät selville kaikki veteraaneille tarjolla olevat lukuisat liikuntatilaisuudet.

Veteraanijärjestöillä on runsaasti jäsenille ja heidän puolisoilleen tarkoitettua virkistys- ja hengellistä toimintaa. Järjestöt pitävät tanssi- ja lauluiltoja, kotimaan ja ulkomaan matkoja, kuntoliikuntaa ja erilaisia harrastusryhmiä, kala- ja urheilukilpailuja jne. Virkistystoiminnasta saa tietoa järjestöjen jäsenkirjeitten lisäksi sanomalehtien järjestöpalstoilta.

Lotat voivat hakea Lotta Svärd -säätiöltä myös raha-avustusta henkilökohtaiseen terveydenhoitoon ja sairauskuluihin.

Hyvinvointiteknologialainaamossa on mahdollista päästä kokeilemaan helposti lähestyttäviä teknologioita, sovelluksia ja sisältöjä, sekä saada ohjausta niiden käyttöönoton helpottamiseksi.

Kokeiltavissa ja tutustuttavissa olevien laitteiden valikoimista löytyy hyödynnettäväksi apuvälineitä muistin tukemiseen, turvallisuuteen, näön ja kuulon avuksi sekä virkistykseen ja oman terveydentilan tarkkailuun.

Osaa esillä olevista tuotteista pystyy testaamaan myös lyhyen lainajakson ajan kotona, jotta oli mahdollista varmistua oikeasta ostopäätöksestä.

Lainattava teknologia on suunnattu ensisijaisesti ikääntyneille sekä henkilöille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita.

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit kohdentuvat kyseisenä vuonna 80 vuotta täyttäville raumalaisille, jotka eivät ole säännöllisten kotihoidon palvelujen piirissä tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.

Ikääntyneiden terveystapaamisten tavoitteena on tunnistaa ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöitä, ennaltaehkäistä ja tukea asiakkaan omia valintoja tarjoamalla ikääntymiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Terveystapaamisten kohderyhmänä ovat erityisesti 75-vuotiaat raumalaiset

Muistipoliklinikan tavoitteena on muistisairauksien varhainen tunnistaminen, kaatumisten ehkäisy, jatkotutkimuksiin ohjaus ja seuranta muistisairauden diagnoosin jälkeen. Muistihoitajan vastaanotolle voi varata ajan, jos on huolissaan omasta tai läheisensä arkielämää haittaavasta muistin heikentymisestä. On tärkeää, että muistitutkimuksiin hakeudutaan ajoissa, koska osa muistihäiriöistä voidaan hoitaa ja havaitun muistisairauden etenemistä voidaan hidastaa.

Voit varata ajan suoraan oman alueen muistihoitajalta.
Milloin oireista tulisi huolestua?
Huoli lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky on säilynyt.
Muistioire haittaa töitä ja arkiaskareita.
Sovittujen tapaamisten unohtelu tai samojen asioiden kertominen toistuvasti.
Vaikeus noudattaa hoito-ohjeita tai muita ohjeita, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö.
Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat.
Tulevien asioiden muistaminen on vaikeutunut, lähitulevaisuudessa tapahtuvia asioita ei osata suunnitella kuten aikaisemmin.
Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa.
Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus, pelokkuus.
Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja -tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen.

Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi muistista, voit olla suoraan yhteydessä muistihoitajiin. Huolen voit ilmaista myös missä tahansa muussa Satakunnan hyvinvointialueen toimipisteessä, jossa ammattilaiset ohjaavat sinut muistitesteihin.

Lisäksi Porin muistipoliklinikan yhteydessä toimii tasapainopoliklinikka ja Rauman muistipoliklinikan yhteydessä Pysy pystys –poliklinikka. Näillä poliklinikoilla sairaanhoitaja ja fysioterapeutti tekevät kokonaisvaltaisen arvion kaatumisriskiin vaikuttavista tekijöistä, kuten ravitsemus, lääkitys, apuvälinetarve sekä kaatumishistoria. Asiakkaan jatkohoitosuunnitelma tehdään moniammatillisesti.

Veteraanien rintamalisä
Rintamalisää maksetaan Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jolla on rintamasotilastunnus tai naisille myönnetty rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus tai veteraanitunnus. Tunnuksia ei voi enää hakea. Rintamalisää maksetaan myös miinanraivaajille.

Ylimääräinen rintamalisä
Ylimääräistä rintamalisää maksetaan tulorajojen mukaisesti niille Suomessa asuville eläkkeensaajille, jotka saavat rintamalisää ja kansaneläkettä. Jos kansaneläkettä ei makseta sen takia, että sotilasvammalain mukainen elinkorko on estänyt sen saamisen, Kela voi myöntää ylimääräisen rintamalisän. Sotilasvammalain mukaista elinkorkoa ei oteta huomioon ylimääräistä rintamalisää vähentävänä tulona, mutta kaikki ulkomailta saadut eläkkeet vähentävät ylimääräistä rintamalisää. Ylimääräinen rintamalisä on verotonta tuloa ja se maksetaan samaan aikaan muun kansaneläkkeen kanssa kansaneläkkeen maksupäivinä.

Sotavammakorvaukset
Vuosien 1939-1945 sotien invalideille ja heidän omaisilleen myönnetään sotilasvammalain nojalla valtion varoista korvausta sodan ja siihen rinnastettavista olosuhteista aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tai kuoleman perusteella. Sotavammakorvaukset ovat sotainvalidille korvaus menetetystä terveydestä. Sotilasvammalain mukaisia etuuksia ovat mm. elinkorko korotuksineen ja lisäysosineen sekä tuloista riippuvainen täydennyskorko. Valtio korvaa myös vamman hoitokulut, kuntoutuksen ja vaikeavammaisille kunnalliset kotipalvelut. Sotainvalidin kuoleman jälkeen omaisille myönnetään tietyin edellytyksin hautausapua, huolto- ja lisähuoltoeläkettä sekä kertakaikkinen korvaus.

Sodanaikaisista haavoittumisista, sairastumisista ja vahingoittumisista voi edelleen hakea korvausta Valtiokonttorilta.

Eläkkeensaajan hoitotuki
Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan ja vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotukeen eivät vaikuta eläkkeensaajan ja hänen perheensä tulot eikä omaisuus. Hoitotuki on verotonta tuloa. Lisäksi Kela maksaa ns. veteraanilisää niille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea.

Lottien avustustoiminta
Lotat voivat hakea Lotta Svärd säätiöltä myös raha-avustusta henkilökohtaiseen terveydenhoitoon ja sairauskuluihin.

Sotiemme veteraanien terveydenhuolto on pääsääntöisesti järjestetty yleisten terveyspalvelujen avulla. Pitkä, vuosia kestänyt rintamapalvelu etulinjan ankarissa oloissa rasitti veteraaneja ja vaikuttaa myös edelleen heidän terveydentilaansa. Yhteiskunta on halunnut huomioida tämän tarjoamalla veteraaneille kuntoutuksen ohella myös muita erityisiä terveyspalveluja.

Veteraanit ovat vapautettu terveyskeskusmaksusta, joka peritään kolmelta ensimmäiseltä käynniltä terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana. Mitään muita maksuja poisto ei koske (mm. laboratorio- ja muita toimenpidemaksuja).

Rintamaveteraanit ja miinanraivaajat voivat hakeutua terveyskeskuksen hammashoitoon. Hoitoon hakeutumista suositellaan kotiosoitteen perusteella lähinnä olevaan hammashoitolaan. Porin perusturva maksaa rintamaveteraanin hammashoidosta tietyn osan. Tämän jälkeen veteraani maksaa hoidosta terveyskeskuksen hammashoidon maksutaulukon mukaan.

Vaihtoehtoisesti rintamaveteraanit ja miinanraivaajat voivat hakeutua yksityiseen hammashoitoon, jolloin Kela suorittaa korvausta annetusta hoidosta. Kela korvaa hammashuollon kustannuksia rintamaveteraaneille, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus tai veteraanitunnus. Korvausta saavat myös miinanraivaajat, joilla on Kansallisarkiston tunnus.